Suomalaiset ovat pitkään olleet maailman johtavia pelaajia, ja kasino- ja pelitoiminnan merkitys maassamme on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Pelitoiminnan yhteydessä syntyy myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat sekä yksilön että koko yhteiskunnan tasolla. Tutkimusten mukaan suomalaiset pelaavat keskimäärin noin 200 euroa vuodessa pelitoiminnan yhteydessä, vaikka pelitauti on Suomessa melko harvinaista verrattuna esimerkiksi Ranskaan tai Tanskaan. Tästä huolimatta pelitoiminta on yksi Suomen merkittävimmistä vapaa-ajan aktiviteeteista.

Tutkimuksissa on havaittu, että pelitoiminnan suosio on erityisen korkea nuorten keskuudessa. Vuonna 2023 yli 80 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista oli koskaan pelannut kasinoissa tai pelisaleissa, ja noin 30 prosenttia oli pelannut viime kuussa. Samaan aikaan vanhempi väestö, 45–64-vuotiaat, pelaa harvemmin, noin 50 prosenttia heistä on pelannut viimeisen vuoden aikana. Tämä osoittaa, että pelitoiminnan suosio on erityisen vahva nuorten keskuudessa.

Suomen pelitoiminnan markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, ja kasinoiden lukumäärä on kasvanut noin 15 prosenttia vuodessa. Vuonna 2023 Suomessa oli noin 15 kasinopalvelua, joista suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Kasinoiden lisäksi pelisaleja on runsaasti, ja niissä on mahdollista pelata sekä kasinopelit että urheilupeliä. Pelisaleissa pelaaminen on yleensä halvempaa kuin kasinoissa, mikä on yksi syy sen suosioon.

Pelitoiminnan taloudelliset vaikutukset ovat monipuolisia. Kasinoiden tuotto on merkittävä osa Suomen taloutta, ja ne tuottavat vuosittain noin 1,2 miljardia euroa verotuloja. Pelitoiminnan yhteydessä syntyy myös suuria työllistymisvaikutuksia, sillä kasinoiden ja pelisaleiden toiminta edellyttää monipuolista henkilöstöä, kuten pelihallintajärjestelmien asiantuntijoita, turvallisuusalan ammattilaisia ja ravintoloiden ja hotellien työntekijöitä. Vuonna 2023 pelitoimintaan liittyvä työllisyys oli noin 12 000 työpaikkaa.

Kuitenkin pelitoiminnan yhteydessä on myös paineita ja haasteita. Pelitauti on Suomessa melko harvinaista, mutta se on silti yksi suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Vuonna 2023 pelitautia sairastavia oli noin 2 500 henkilöä, mikä on noin 0,05 prosenttia väestöstä. Pelitauti on kuitenkin vaikea tunnistaa ja hoitaa, ja sen torjunta edellyttää yhteistyötä pelitoiminnan toimijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja yhteiskunnan eri osien välillä. käy sivustolla voi tutustua Suomen pelitoiminnan nykytilanteeseen ja sen mahdollisuuksiin.

Pelitoiminnan kehittämisessä on tärkeää huolehtia sekä pelaajien turvallisuudesta että taloudellisista vaikutuksista. Vuonna 2024 on tullut uusi pelilaki, joka vahvistaa pelaajien suojaa ja rajoittaa pelitoiminnan markkinointia. Laki on tarkoitettu edistämään vastuullista pelaamista ja vähentämään pelitautia. Pelitoiminnan kehittämisen tavoitteena on myös edistää pelitoiminnan yhteiskunnallista hyötyä, kuten työllisyyden lisäämistä ja kulttuurielämän edistämistä.

Suomen pelitoiminta on monipuolinen ja kasvava teollisuus, joka vaikutttaa monella tavalla maamme talouteen ja yhteiskuntaan. Pelitoiminnan suosio on erityisen vahva nuorten keskuudessa, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Pelitoiminnan kehittämisessä on tärkeää huolehtia sekä pelaajien turvallisuudesta että taloudellisista vaikutuksista. Pelitoiminnan kehittämisessä tulee myös huomioida pelitauti ja sen torjunta.

• Suomalaiset pelaavat keskimäärin noin 200 euroa vuodessa pelitoiminnan yhteydessä.
• Noin 80 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista on pelannut viime kuussa pelisaleissa tai kasinoissa.
• Pelitoiminnan yhteydessä syntyy vuosittain noin 1,2 miljardia euroa verotuloja.
• Pelitoimintaan liittyvä työllisyys oli vuonna 2023 noin 12 000 työpaikkaa.
• Pelitautia sairastavia suomalaisia oli vuonna 2023 noin 2 500.